Kuvittele kipu, joka iskee varoittamatta kuin salama. Polttava, viiltävä tunne kasvojen alueella, joka voi kestää sekunteja tai minuutteja. Ehkä olet juuri ottanut siemauksen kuumaa teetä, hymyillyt ystävällesi tai harjannut hampaita ja yhtäkkiä kipu lamauttaa kaiken. Tämä on todellisuutta monelle, joka elää kolmoishermosäryn kanssa.
Vaikka kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia) on harvinainen, se on yksi kivuliaimmista tunnetuista sairauksista. Se ei näy ulospäin, mutta sen vaikutukset voivat olla musertavia. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle siihen, mitä kolmoishermosärky on, miltä se tuntuu, mistä se johtuu ja miten sen kanssa voi oppia elämään.
Mikä on kolmoishermosärky?
Kolmoishermo, eli trigeminushermo, on kasvojen tuntohermo, joka haarautuu kolmeen päähaaraan: silmän, yläleuan ja alaleuan alueille. Se vastaa tuntoaistimuksista kasvoissa, joten se on tärkeä osa päivittäistä elämää, oli kyse sitten hymystä, puheesta tai syömisestä.
Kolmoishermosärky syntyy, kun tämä hermo ärtyy tai puristuu, yleensä verisuonen painaessa hermoa. Tällöin pienikin ärsyke, kuten tuulen henkäys, puhuminen tai jopa kasvojen kosketus, voi laukaista äkillisen ja voimakkaan kivun.
Särky esiintyy yleensä vain toisella puolella kasvoja ja sen intensiteetti voi vaihdella. Toisinaan kipukohtaukset tulevat päivittäin, joskus viikoittain tai satunnaisemmin. Monille sairastuneille kivun pelko voi olla lähes yhtä lamauttava kuin itse kipu.
Miltä kolmoishermosärky tuntuu?
Kolmoishermosäryn kipua on vaikea kuvailla, ellei sitä ole itse kokenut. Se ei ole tavallista päänsärkyä tai hammassärkyä vaan äkillinen, usein sähköiskumainen kipu, joka voi tuntua:
- Polttavana
- Viiltävänä tai pistävänä
- Sähköiskumaisena
- Äärimmäisen äkillisenä ja yllättävänä
Yksi sairastuneista kuvasi kokemustaan näin:
”Se tuntui siltä kuin joku olisi iskenyt minua veitsellä kasvoihin joka kerta, kun yritin syödä tai puhua. Olin täysin toimintakyvytön, pelkäsin seuraavaa kohtausta.”
Usein kivun kesto on lyhyt, mutta se voi toistua monta kertaa päivässä. Vakavimmissa tapauksissa kolmoishermosärky voi vaikuttaa elämänlaatuun niin merkittävästi, että sairastunut alkaa vältellä arjen perustoimia kuten ruokailua, ulkoilua ja jopa puhumista.
Mistä kolmoishermosärky johtuu?
Tarkkaa syytä kolmoishermosäryn puhkeamiseen ei aina tunneta. Yleisin syy on se, että hermoa painaa aivorungon läheisyydessä kulkeva verisuoni. Tämä mekaaninen paine ärsyttää hermoa ja aiheuttaa sen liikareagointia.
Toisinaan taustalla voi olla myös neurologinen sairaus, kuten multippeliskleroosi (MS-tauti), joka vaurioittaa hermojen myeliinivaippaa. Harvinaisemmissa tapauksissa syynä voi olla kasvain tai muu rakenteellinen poikkeama.
Kolmoishermosärky voi iskeä missä iässä tahansa, mutta se on yleisempi yli 50-vuotiailla. Naiset näyttävät sairastuvan hieman miehiä useammin, mutta selkeää sukupuolten välistä eroa ei ole.
Miten kolmoishermosärky diagnosoidaan?
Koska kolmoishermosärky muistuttaa toisinaan hammassärkyä tai poskiontelotulehdusta, se saatetaan aluksi diagnosoida väärin. Useat sairastuneet kertovat kierrelleensä hammaslääkäristä toiseen, ja joskus jopa hampaita on poistettu turhaan.
Diagnoosi tehdään yleensä oireiden perusteella. Tärkeää on kuvata lääkärille kivun laatu, sijainti ja mahdolliset laukaisevat tekijät. Kuvantamistutkimuksia, kuten magneettikuvausta, voidaan käyttää muiden syiden, kuten kasvainten tai MS-taudin, poissulkemiseen.
Neurologi on yleensä avainasemassa oikean diagnoosin ja hoitosuunnitelman laatimisessa.
Hoitokeinot – mitä voi tehdä?
Vaikka kolmoishermosärky voi kuulostaa toivottomalta, onneksi sen hoitoon on useita vaihtoehtoja. Oikealla yhdistelmällä lääkkeitä, elämäntapamuutoksia ja joskus kirurgisia toimenpiteitä, moni voi saada merkittävän helpotuksen oireisiinsa.
Lääkitys
Ensisijainen hoito on lääkitys, joka hillitsee hermokipua. Yleisimmät lääkkeet ovat:
- Karbamatsepiini – epilepsialääke, joka vähentää hermon yliaktiivisuutta
- Gabapentiini ja pregabaliini – myös käytetään hermokivun hoidossa
- Baclofeni – lihasrelaksantti, jolla voi olla hyötyä joissain tapauksissa
Lääkitys voi vaatia säätöä ja sen teho voi vaihdella yksilöllisesti.
Kirurgiset hoidot
Jos lääkkeet eivät auta tai niiden sivuvaikutukset ovat liian voimakkaita, voidaan harkita leikkausta. Yleisin kirurginen toimenpide on mikrovaskulaarinen dekompressio, jossa hermoa painava verisuoni siirretään pois hermon päältä.
Muita vaihtoehtoja ovat hermon vaurioittaminen tarkoituksella esimerkiksi lämpö- tai kemiallisella käsittelyllä. Näillä voidaan lievittää kipua, mutta niihin liittyy riskejä, kuten tunnottomuus.
Muut keinot
Joillekin auttaa myös:
- Fysioterapia
- Akupunktio
- Rentoutumisharjoitukset ja stressinhallinta
Vaikka kolmoishermosärky on fyysinen sairaus, sen vaikutukset ulottuvat myös henkiseen jaksamiseen. Tuki on tärkeää, sekä ammatillinen että läheisten. Moni hyötyy vertaistuesta, esimerkiksi potilasryhmien kautta.
Eläminen kolmoishermosäryn kanssa
Elämä kolmoishermosäryn kanssa ei ole helppoa, mutta se ei myöskään tarkoita luopumista toivosta. Moni sairastunut oppii tunnistamaan omat laukaisevat tekijänsä ja mukauttamaan arkeaan niiden mukaan. Pienet asiat kuten oikeanlainen ruokavalio, lepo ja stressin vähentäminen voivat auttaa.
Tärkeintä on, että kipua ei tarvitse sietää yksin. Ajoissa haettu hoito ja asianmukainen tuki voivat muuttaa tilanteen merkittävästi.
Kolmoishermosärky on näkymätön, mutta vaikuttava sairaus. Se voi muuttaa arjen suunnan yhdessä hetkessä, mutta se ei määritä ihmistä kokonaan. Kipua voi hallita, sen kanssa voi elää ja ennen kaikkea, sen ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti parempaa elämänlaatua.
Jos sinä tai läheisesi epäilet kolmoishermosärkyä, älä epäröi hakeutua lääkärin vastaanotolle. Oikea diagnoosi voi olla helpotuksen alku ja ehkä ensimmäinen askel kohti kivuttomampaa huomista.