Migreeni ei ole ”vain päänsärkyä”. Se on neurobiologinen sairaus, joka voi iskeä täysin yllättäen, kesken työpäivän, lomamatkan tai rentouttavan viikonlopun. Migreeni pysäyttää, joskus jopa päiviksi. Jos olet joskus kokenut migreenikohtauksen, tiedät, miten lamauttava se voi olla: sykkivä kipu, pahoinvointi, valonarkuus ja tunne, että aivot lyövät ylikierroksilla.
Tässä artikkelissa sukellamme migreenin maailmaan. Käymme läpi, mistä migreeni johtuu, millaisia oireita siihen liittyy, ja millaisia keinoja on sen hoitoon ja ehkäisyyn. Tavoitteena on tarjota vertaistukea, ymmärrystä ja käytännön vinkkejä kaikille, jotka kamppailevat tämän näkymättömän mutta todellisen vaivan kanssa tai haluavat ymmärtää läheistään paremmin.
Mistä migreeni johtuu?
Migreenin tarkkaa syytä ei vieläkään täysin ymmärretä, vaikka se on tutkituimpia neurologisia sairauksia. Tiedetään kuitenkin, että migreeni on aivoperäinen häiriö, jossa aivotoiminta menee hetkellisesti epätasapainoon. Taustalla on usein geneettinen alttius, ja migreeni voi ”kulkea suvussa”.
Migreenikohtaus syntyy yleensä useiden tekijöiden summana. Näitä kutsutaan laukaiseviksi tekijöiksi eli triggeritekijöiksi. Ne vaihtelevat yksilöllisesti, mutta yleisiä ovat esimerkiksi:
- Stressi ja sen laukeaminen (esimerkiksi viikonloppumigreeni)
- Unirytmin muutokset (liian vähän tai liian paljon unta)
- Hormonivaihtelut (erityisesti naisilla kuukautisten aikaan)
- Tietyt ruoat ja juomat (kuten suklaa, punaviini, juustot, kofeiini)
- Kirkas valo, vilkkuvat näytöt tai voimakkaat hajut
- Nälkä tai epäsäännöllinen syöminen
- Säätilan muutokset ja ilmanpaine
Migreenin aikana aivojen verisuonet ja hermovälittäjäaineet reagoivat voimakkaasti. Esimerkiksi serotoniinitasot laskevat ja kolmoishermo aktivoituu, mikä aiheuttaa tulehdusreaktion kalvoihin aivojen ympärillä ja siitä seuraa tyypillinen, jyskyttävä päänsärky.
Mutta tärkeää on ymmärtää: migreeni ei ole kenenkään syy. Se ei ole heikkoutta tai liioittelua. Se on neurologinen tila, joka vaatii sekä kehon että mielen kuuntelua.
Migreeni oireet
Migreeni voi oireilla hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Toisille se tarkoittaa muutaman tunnin päänsärkyä ja pahoinvointia, toisille usean päivän toimintakyvyn menetystä. Tyypillinen migreenikohtaus etenee usein vaiheittain:
1. Esioireet
Jo tunteja tai jopa päiviä ennen varsinaista päänsärkyä voi esiintyä varoittavia merkkejä:
- Ärtyneisyys tai alakulo
- Väsymys tai toisaalta levottomuus
- Makeanhimo tai ruokahaluttomuus
- Jatkuva haukottelu
- Keskittymisvaikeudet
- Jäykkyys niskassa tai hartioissa
Monet oppivat tunnistamaan nämä merkit ja osaavat valmistautua tulevaan kohtaukseen.
2. Aura (ei kaikilla)
Noin neljännes migreenipotilaista kokee auran, joka voi ilmetä ennen kipua tai sen aikana. Aura kestää yleensä 10–60 minuuttia ja voi sisältää:
- Näköhäiriöitä (sahalaitoja, välkkyviä valoja, näkökentän sumentumista)
- Puutumista tai pistelyä kasvoissa tai raajoissa
- Puhevaikeuksia tai sekavuutta
Auran kokeminen voi olla pelottavaa – se muistuttaa jopa aivohalvauksen oireita. Onkin tärkeää hakeutua lääkäriin, jos aurat ovat uusia tai muuttuvat merkittävästi.
3. Varsinainen päänsärkyvaihe
Tämä on se vaihe, jossa migreeni todellisesti iskee. Särky on usein:
- Sykkivää tai jyskyttävää
- Toispuoleista (mutta voi myös olla molemminpuolista)
- Kohtalaisesta voimakkaaseen tai invalidisoivaan
Päänsärkyyn liittyy usein myös:
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Valon, äänen tai hajujen yliherkkyys
- Heikotus tai halu vetäytyä pimeään ja hiljaiseen tilaan
4. Toipumisvaihe
Kohtauksen jälkeen olo voi olla ”migreenikrapulainen”. Tyypillisiä tuntemuksia:
- Väsymys
- Sekavuus
- Arkuus päässä tai niskassa
- Keskittymisvaikeudet
Toipuminen voi kestää tunteja tai jopa koko seuraavan päivän. Migreenin vaikutukset ulottuvat siis usein pidemmälle kuin pelkkään kipukohtaukseen.
Migreenin hoito
Migreenin hoitoon ei ole olemassa yhtä ja ainoaa ratkaisua. Parhaan tuloksen saa usein yhdistämällä ennaltaehkäiseviä keinoja, akuuttia lääkitystä ja elämäntapamuutoksia. Tärkeää on myös ymmärtää, että mikä toimii yhdelle, ei välttämättä auta toiselle.
1. Lääkkeet kohtauksen aikana
Yleisimmät migreenin akuuttilääkkeet ovat:
- Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, naprokseeni, diklofenaakki)
- Parasetamoli
- Triptaanit – migreeniin suunnitellut reseptilääkkeet, jotka supistavat aivojen verisuonia ja vähentävät tulehdusta
- Pahoinvointilääkkeet (esim. metoklopramidi)
Lääkkeet toimivat parhaiten, kun ne otetaan mahdollisimman varhain – mieluiten heti esioireiden alkaessa. Moni migreenipotilas kantaa lääkkeitä mukanaan jatkuvasti, varmuuden vuoksi.
2. Ennaltaehkäisy
Jos migreeni on toistuvaa (esimerkiksi yli 3 kertaa kuukaudessa), lääkäri voi määrätä ennaltaehkäisevää lääkitystä. Näitä ovat esimerkiksi:
- Verenpainelääkkeet
- Masennuslääkkeet
- Epilepsialääkkeet
- Uudemmat biologiset lääkkeet
Myös elämäntavoilla on iso merkitys:
- Säännöllinen unirytmi
- Riittävä ja tasainen ravinto
- Stressinhallinta (meditaatio, jooga, tauot)
- Säännöllinen liikunta (kohtuullisesti, ei ylikuormittavasti)
- Migreenipäiväkirjan pitäminen – auttaa tunnistamaan omat laukaisijat
3. Luonnolliset ja täydentävät keinot
Moni hakee apua myös lääkkeettömistä keinoista, kuten:
- Akupunktio
- Fysioterapia
- Magnesium- ja B2-vitamiinilisät
- Mindfulness ja hengitysharjoitukset
- Kylmä- tai lämpöpakkausten käyttö
- Migreenipäänauhat (viilentävät otsanauhat)
Vaikka näiden teho vaihtelee yksilöittäin, joillekin ne ovat olleet pelastus. Kokeilemalla voi löytää itselle sopivat keinot.
Migreeni ei määritä sinua mutta se ansaitsee tulla huomioiduksi
Migreeni on näkymätön sairaus, mutta se vaikuttaa näkyvästi elämään. Se voi muuttaa suunnitelmia, sotkea aikatauluja ja pakottaa vetäytymään, kun muut menevät. Se voi myös aiheuttaa syyllisyyttä tai häpeää, erityisesti silloin kun muut eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta.
Mutta tärkeintä on tämä: et ole yksin.
Migreenipotilaita on Suomessa arviolta yli puoli miljoonaa. He kaikki tuntevat sen kummallisen kivun, sen valonarkuuden, sen toipumispöhnän. Ja samalla he jatkavat elämää – työn, perheen, harrastusten ja unelmien kanssa.
Migreeni ei ehkä poistu elämästä kokonaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Sen saa paremmin hallintaan, kun sitä ei yritä vain ”kestää”, vaan hoitaa, ymmärtää ja arvostaa omaa kehoa.
Jos migreeni on sinulle uusi tuttavuus, älä jää yksin. Hae apua, seuraa oireita, pidä päiväkirjaa. Jos olet migreenikonkari, jaa vinkkisi ja tue muita. Migreeni voi olla voimakas, mutta niin voit olla sinäkin.