Plantaarifaskiitti on yleinen jalkapohjan kiputila, joka aiheutuu jalkapohjan paksun sidekudoksen, plantaarifaskian, tulehduksesta tai ärsytyksestä. Plantaarifaskia on joustava nauha, joka ulottuu kantaluusta varpaiden pohjiin ja tukee jalkaholvia. Plantaarifaskiitti aiheuttaa tyypillisesti pistävää kipua jalkapohjassa, erityisesti kantapään alueella, ja kipu on usein pahimmillaan ensimmäisten askelten aikana aamuisin tai pitkän istumisen jälkeen.
Syitä plantaarfaskiitin taustalla
Plantaarifaskiitin tarkkaa syytä ei aina tunneta, mutta tekijöitä, jotka voivat altistaa tälle vaivalle, ovat:
- Ylirasitus: Liiallinen juokseminen, hyppiminen tai muu jalkoihin kohdistuva rasitus, erityisesti kovilla pinnoilla, voi aiheuttaa ylirasitusta plantaarifaskialle.
- Jalkojen asento-ongelmat: Litteät jalat, korkea jalkaholvi tai muut jalan asennon poikkeavuudet voivat lisätä stressiä plantaarifaskialle.
- Ikä: Plantaarifaskiitti on yleisempää 40–60-vuotiaiden keskuudessa.
- Ylipaino: Lisäpaino lisää painetta jalkapohjille, mikä voi edistää plantaarifaskiitin kehittymistä.
- Tietyt työympäristöt: Työt, jotka vaativat pitkiä aikoja seisomista tai kävelyä kovilla pinnoilla, voivat lisätä riskiä.
- Epäsopivat kengät: Kengät, jotka eivät tue jalkaa asianmukaisesti tai ovat kuluneet, voivat lisätä jalkapohjan rasitusta.
Plantaarifaskiitin oireet
- Terävä, pistävä kipu kantapäässä tai jalkapohjan etuosassa. Tämä kipu on tyypillisesti voimakkaimmillaan ensimmäisten askeleiden aikana aamulla tai pitkän istumisen jälkeen. Kipu voi lievittyä liikkeen myötä, mutta palata tai pahentua pitkän päivän tai rasituksen jälkeen.
- Kipu, joka pahenee seisomisen tai rasituksen myötä. Pitkään seisominen, kävely tai juoksu voivat pahentaa oireita.
- Kipu ensimmäisten askeleiden jälkeen lepojakson jälkeen. Kipu on tyypillisesti voimakkaimmillaan, kun nousee ylös ja ottaa ensimmäiset askeleet aamulla tai noustessaan ylös istumasta pitkän ajan jälkeen.
- Kantapään tai jalkapohjan jäykkyys. Saattaa tuntea jäykkyyttä tai rajoitettua liikkuvuutta jalkapohjassa tai kantapäässä, erityisesti lepojakson jälkeen.
- Kipu, joka vähenee liikunnan alussa mutta saattaa pahentua liikunnan jatkuessa tai sen jälkeen. Joillakin ihmisillä kipu voi lievittyä, kun he alkavat liikkua, mutta palata voimakkaampana, kun rasitus jatkuu.
- Kävelytyylin muutos. Joissakin tapauksissa kipu voi aiheuttaa muutoksia kävelytyylissä kun yritetään välttää painetta kipeälle alueelle, mikä voi johtaa muihin alaraajojen ongelmiin.
Diagnoosi perustuu yleensä näiden oireiden kuvaamiseen ja lääkärin suorittamaan fyysiseen tutkimukseen. Lääkäri voi painaa kantapäätä tai jalkapohjaa tunnustellakseen tarkalleen, missä kipu on pahin, ja arvioidakseen jalkapohjan jäykkyyttä tai turvotusta. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita kuvantamistutkimuksia, kuten röntgenkuvia erottaakseen plantaarfaskiitin muista mahdollisista jalkakivun syistä, kuten stressimurtumista, mutta useimmiten diagnoosi tehdään kliinisen tutkimuksen perusteella.
Plantaarifaskiitti hoito
Plantaarifaskiitin hoito keskittyy ensisijaisesti kivun lievittämiseen ja tulehduksen vähentämiseen. Hoitokeinoihin kuuluvat:
- Lepo: Vältä toimintaa, joka pahentaa kipua, kuten pitkiä kävelylenkkejä tai juoksua. Lepo auttaa vähentämään jalkapohjan kuormitusta ja edistää paranemista.
- Jää: Säännöllinen jään käyttö kipeälle alueelle, esimerkiksi jääpussin asettaminen kantapäähän 15–20 minuutiksi useita kertoja päivässä, voi auttaa lievittämään tulehdusta ja kipua.
- Venytys ja vahvistaminen: Jalkapohjan, akillesjänteen ja pohkeen säännölliset venytys- ja vahvistusharjoitukset voivat auttaa lievittämään kipua ja parantamaan jalan toimintaa. Erityiset venytysliikkeet, kuten jalkapohjan ja pohkeen venytykset, ovat hyödyllisiä.
- Oikeanlaiset kengät: Käytä tukevia ja mukavia kenkiä, joissa on hyvä iskunvaimennus ja kaaren tuki. Vältä paljain jaloin kävelyä, kunnes kipu helpottaa.
- Tukipohjalliset: Erityiset ortopediset tukipohjalliset tai geelipehmusteet voivat auttaa jakamaan painetta tasaisemmin jalkapohjan yli ja tukea jalkaholvia.
- Fysioterapia: Fysioterapeutti voi ohjata sinua tekemään oikeita venytys- ja vahvistusharjoituksia sekä tarjota muita hoitoja, kuten kylmähoitoa, ultraäänihoitoa tai kinesioteippausta, joka voi auttaa lievittämään kipua ja edistämään paranemista.
- Tulehduskipulääkkeet: Ei-steroidaaliset tulehduskipulääkkeet (NSAID), kuten ibuprofeeni tai naprokseeni, voivat auttaa lievittämään kipua ja tulehdusta lyhytaikaisesti.
- Kortikosteroidi-injektiot: Joissakin tapauksissa lääkäri voi suositella kortikosteroidi-injektioita suoraan kipeään kohtaan lievittämään tulehdusta ja kipua. Nämä ovat yleensä varattu tilanteisiin, joissa muut hoidot eivät ole tuottaneet tulosta.
- Yölastat ja jalkapohjan venyttäjät: Nämä laitteet voivat auttaa pitämään akillesjänteen ja jalkapohjan venytettynä yön aikana, mikä voi vähentää aamukipua.
- Iskuaaltohoito: Joissakin tapauksissa voidaan harkita iskuaaltohoitoa, joka on menetelmä, jossa käytetään ääniaaltoja edistämään paranemista ja lievittämään kipua.
Jos konservatiiviset hoidot eivät tuo helpotusta useiden kuukausien kuluessa, harvinaisissa tapauksissa saatetaan harkita kirurgisia toimenpiteitä. Kirurgia on kuitenkin viimeinen keino, ja useimmat ihmiset paranevat ilman sitä.