Oletko koskaan ollut kylmässä ulkona ja huomannut, että yksi tai useampi sormi muuttuu oudon valkoiseksi, lähes vahamaiseksi? Ehkä sormet myös puutuvat, kipuilevat tai menettävät tuntoaistinsa hetkeksi. Jos nyökyttelit, saatat kärsiä ilmiöstä nimeltä valkosormisuus, tai virallisemmin Raynaud’n ilmiöstä.
Vaikka nimi kuulostaa hienolta ja vähän pelottavaltakin, kyseessä on yllättävän yleinen vaiva – ja monelle tuttu arjen häiriö. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, mistä valkosormisuudessa on kyse, miksi sitä esiintyy, ja miten sen kanssa voi elää mahdollisimman normaalisti.
Mikä on valkosormisuus?
Valkosormisuus on tila, jossa sormien (tai joskus varpaiden) pintaverisuonet supistuvat liikaa ja liian helposti esimerkiksi kylmässä tai stressaavassa tilanteessa. Tämän seurauksena verenkierto sormissa heikkenee hetkellisesti, ja sormi – tai vain sen osa – muuttuu vaaleaksi, tunnottomaksi ja joskus jopa kivuliaaksi. Hetken päästä väri saattaa muuttua sinertäväksi, ja lopuksi, veren palatessa takaisin, sormi punoittaa ja voi tuntua kihelmöivältä tai jopa polttavalta.
Tila voi kuulostaa hurjalta, mutta useimmiten se on harmiton ja liittyy kehon ylivirittyneeseen reaktioon kylmään. Joillakin ihmisillä ilmiö on osa perimää ja ilmenee jo nuoruudessa. Toisilla se voi ilmaantua myöhemmin esimerkiksi jonkin sairauden, kuten sidekudossairauksien, yhteydessä.
Kenelle sitä tulee – ja miksi?
Valkosormisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja usein se puhkeaa nuorella iällä. Moni saattaa tunnistaa ensimmäiset oireet jo teini-ikäisenä – esimerkiksi hiihtolenkillä, koulumatkalla pakkasaamuna tai kaupan kylmähyllyllä. Myös perinnöllisyydellä on oma osansa: jos äidilläsi tai sisaruksellasi on valkosormisuutta, voi olla, että sinullakin on siihen taipumus.
Toinen merkittävä tekijä on kehon hermoston säätely. Valkosormisuudessa sympaattinen hermosto – eli se osa, joka vastaa ”taistele tai pakene” -reaktiosta – reagoi herkästi, ja käskyttää verisuonet supistumaan tarpeettoman voimakkaasti.
Tupakointi, stressi, hormonit ja tietyt lääkkeet voivat pahentaa oireita. Joissain tapauksissa valkosormisuus voi olla osa muuta sairautta, jolloin puhutaan sekundaarisesta Raynaud’n ilmiöstä. Tällöin sen taustalla saattaa olla esimerkiksi reumaattinen sairaus tai verenkiertohäiriö.
Elämä valkosormisuuden kanssa – mitä voi tehdä?
Hyvä uutinen on se, että suurimmalle osalle ihmisistä valkosormisuus on harmiton ja hallittavissa oleva vaiva. Arjen pienillä valinnoilla ja ennakoinnilla voi vähentää oireita merkittävästi.
1. Pukeudu lämpimästi – erityisesti käsiin
Hanskat ovat valkosormisen paras ystävä. Talvella kannattaa valita paksut, tuulenpitävät hanskat tai jopa lapaset, joissa sormet lämmittävät toisiaan. Jos tiedät, että sormet reagoivat herkästi kylmään, ota käsineet mukaan myös keväällä ja syksyllä – tai jopa kesällä, jos työskentelet kylmässä varastossa tai tuulisella rannalla.
2. Vältä äkillisiä lämpötilanvaihteluita
Jos olet ollut lämpimässä ja astut yhtäkkiä ulos kylmään – tai toisinpäin – saattaa kohtaus laukea helposti. Myös kylmien esineiden, kuten pakasteiden, käsittely ilman suojakäsineitä voi laukaista oireet.
3. Liiku ja lämmittele
Liike lisää verenkiertoa ja voi ehkäistä kohtauksia. Jos sormet alkavat puutua, pyöritä käsiä, heiluttele sormia tai laita ne hetkeksi lämpimään. Jo pieni liike voi auttaa.
4. Stressinhallinta
Koska myös psyykkinen stressi voi laukaista oireita, kannattaa kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Rentoutusharjoitukset, hyvä uni ja rauhallinen hengitys voivat vaikuttaa yllättävän paljon myös kehon fyysisiin reaktioihin.
5. Tarvittaessa lääkärin pakeille
Jos oireet pahenevat, aiheuttavat haittaa arjessa tai alkavat ilmaantua vasta aikuisiällä, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Taustalla voi olla jokin muu sairaus, jonka hoitaminen auttaa myös sormioireisiin.
Lopuksi
Valkosormisuus on kiusallinen mutta usein vaaraton ilmiö, joka vaikuttaa monen arkeen etenkin kylminä vuodenaikoina. Se ei tarkoita, että olisi jotenkin ”heikko” tai sairastunut vakavasti – kehosi vain toimii hieman herkemmin tietyissä tilanteissa.
Kun valkosormisuuden hyväksyy osaksi itseään ja oppii tunnistamaan sen laukaisijat, sen kanssa voi elää aivan tavallista elämää. Eikä ole mitenkään noloa, jos pidät paksuja hanskoja jo lokakuussa – sinä vain tiedät, mikä toimii sinulle.